Järkyttävä..

.. määrä kirjoja !!

6 matikankirjaa, paksu historiankirja joka kattaa kaksi kurssia, musiikinkirja, maantiedonkirja.. Ne painaa yhdessä kuin synti..

Klo 16 kampaajalle värjää hiukset :3 Yay~ 

Harjoittelin bannereiden tekoa..

EXO♥ Tao, D.O ja Chanyeol! ♥ (tajusin liian myöhään että Taon kuva on liian alhaalla :c)

Kissoja :3

Nyt täytyy rientää! Illemmalla lisää..

Vartti ennen lähtöä

Pikapostaus!

Nyt olisi tyyliin ensimmäinen lukujärjestyksen mukaan pidettävä koulupäivä lukiossa.. Uuuh.. Kohta täytyy lähteä, jotta ehdin sovittuun tapaamiseen hakemaan sen musiikinkirjan..

Onneksi on vain kaksi tuntia koulua ja sitten neljältä luottokampaajalleni (tädilleni) värjäämään hiukset ♥

Marsut suhtautuvat muuttuneeseen rytmiin ihan ookoosti: heinät nenän eteen ennen kouluunlähtöä. Äiti/isä laittaa sitten päivän aikana toisen heinäkasan ja sitten koulun jälkeen annan niille lisää heinää ja kurkkua/salaattia. 

"Mitä vittua, taasko tuo kamera?!"

"Anna ruokaa!"

Ruokalistan mukaan tänään oli muistaakseni kalakeittoa tai broilerikeittoa.. Nams ♥

Kävin vielä pyytää marsuilta lausunnon tähän blogiin:

Jare: "RUOKAA!!"

Mini: "Hyvää huomenta. Missä aamiainen?"

Että näin.. :D

Muistan kun tulin parin viikon mummolareissulta kotiin ja menin marsujen luo. Avasin Minin häkin luukun ja ojensin käteni, niin tämä ihana karvapallo tuli oitis kuikuttaen luokseni ja pisti päänsä käteeni ja oikein nautti, kun rapsuttelin pitkän tovin..

Jare suhtautui arvatenkin ynseästi paluuni.. Sen motto taitaa olla "Anna ruokaa, niin saat oikeuden silittää minua vähäsen."

Peppi viime kesältä.

Peppiina taas nukkui äidin kanssa ja kävi moikkaamassa minua kun tulin isän kanssa kaupungilta :)

Mutta nyt meen repimään iskän tietokoneen äärestä, että ehdin kouluun!

Bannerin tekoa ja avautumista

.. no okei, pikkuveli valvoi lukien Soturikissat-kirjaa (aivopesin sen lukemaan niitä >:D). 

Päätin tehdä oman, uniikin bannerin, mutta arvatkaapa, onko tämä puupää *tok tok* ennen sellaista tehnyt? Vastaus: ei.
Jouduin siis googlettamaan fiksusti "bannerin teko-ohje blogspot" ja kas kummaa, sieltä löytyi eräs todellatodellatodella hyvä ohje, jonka on kirjoittanut eräs bloginpitäjä, jonka blogia luen aktiivisesti.
Linkki ohjeeseen: klikkaa tästä

Tämän ihanan ja selkeän ohjeen avulla sain tehtyä tänne siedettävän ja omasta mielestäni hienon bannerin.
Kiitos Tiia (ja Voitto)! ♥

Mutta joo, pitäisi varmaan yrittää nukahtaa, koska huomenna pitää herätä seitsemältä perheneuvolan takia ja sen jälkeen pää kolmantena jalkana koululle.. Olen sopinut treffit (EI SELLAISET TREFFIT :D) erään ylemmän luokan tytön kanssa, jolta ostan musiikinkirjan.

Runosieluni kuitenkin sykkii, joten kirjoitan hieman fiiliksistäni...

Rehellisesti sanoen en olisi halunnut lukioon. Olisin halunnut Ruukin maaseutuopistolle opiskelemaan hevosia ja ratsastusta, mutta äidin mielestä hevosala on palkkaköyhää ja kuulemma työllistyminen huonoa, joten jouduin pitkin hampain hakemaan lukioon. 
Suoraan sanottuna vituttaa mennä kouluun, jonne ei oikeasti haluaisi. Mutta tällä hetkellä en halua pahoittaa äidin mieltä sanomalla "En halua mennä sinne, hain vain siksi että sä halusit." Sanoin vähän ennen koulun alkua niin ja äiti otti sen todella pahasti.

Äidillä ja minulla on tosi läheinen äiti-tytär-suhde ja me jaetaan periaatteessa vähän kaikki salaisuudet keskenämme. Toki minulla on muutama (kirjaimellisesti muutama) hyvä ystävä, joiden kanssa jaan myös salaisuuteni, mutta äiti on perheestäni se tärkein. Vaikka äiti ruukaa ylireagoida joihinkin asioihin ja on vähän hassu, silti en vaihtaisi häntä kehenkään ♥

Äiti kuitenkin lupasi, että jos en todellakaan tykkää lukiosta, niin saan jättää sen kesken ja hakea sinne, minne huvittaa. Rouvan äänensävystä kuitenkin päättelin että "Parempi kun luet ylioppilaaksi, sitten saat tehdä mitä huvittaa, ei sitä joka neiti saa mahdollisuutta saada ylioppilaslakkia seinälle koristeeksi." Tottahan se on..

*****

Jos nyt tätä jaksoi tänne asti lukea, niin voin kertoa että otan kaikenlaisia hauskoja postaushaasteita yms. vastaan, koska en ole ikinä sellaisia tehnyt, mutta ne vaikuttavat kivoilta kun lukee muiden blogeja :D

Teen luultavasti heti perään toisen postauksen, liittyen marsuihin.. 

Who we are?

Pikainen esittäytyminen

Olen vastikään lukion aloittanut (itse asiassa sinä päivänä kun tätä kirjoitin, olin selvinnyt hengissä ensimmäisestä päivästä) 16-kesäinen naisenalku Pohjois-Pohjanmaalta. Perheeseeni kuuluu äiti, isä, pikkuveli, koira, akvaario sekä tämän blogin päätähdet: urosmarsuni Mini ja Jare.

Olen aina halunnut ihan ikioman lemmikin ja lopulta vuonna 2007 aneltuani monta vuotta meille koiraa, isä otti yhteyttä lähellä sijaitsevaan Mäkiharjun kenneliin, jossa kävimme samana iltana katsomassa kahta kultaisennoutajanpentua (alun perin pentuja oli 11, mutta vain nämä kaksi touhotinta olivat jäljellä). Toinen pennuista oli jo varattu Ouluun ja jäljellä oleva päätyi meille. 
Koiramme kennelnimi on Mäkiharjun Done With Style, mutta kotioloissa vakionimi on Peppi.

Marsut

Vuonna 2012 pitkäaikainen haaveeni omasta lemmikistä vihdoin toteutui: äidin tutulla oli syntynyt marsunpoikasia. Äiti pyysi minut koneen ääreen ja näytti kuvia poikasista ja sanoi, että valitse kaksi. Päädyin poikueen pienimpään poikaseen, valkoiseen urospoikaseen jolla oli musta "naamio". Sen kaveriksi otin dutch-kuvioisen uroksen.

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä kasvattaja toi nämä ihanuuden meille!! Nimeksi olin jo päättänyt pelkästään kuvien perusteella Mini ja Manu.

Mini kaksivuotiaana kakkaisessa häkissään

Manu noin puolivuotiaana(?) kaverin kuvaamana

Puolen vuoden yhdessäolon jälkeen naperot olivat kuin perheenjäseniä ja hoidin niitä aktiivisesti ja pikkuiset olivat silmäteriäni. Erityisesti Manu oli hyvin seurallinen ja kiltti, köllötteli usein masun päällä kun katsoin telkkaria :) ♥
Kaikki hyvä kuitenkin loppuu aikanaan, Manun tapauksessa liian aikaisin..

Joulukuussa Manu halvaantui äkisti. Eläinlääkärissä sanottiin, että syynä on vitamiininpuutos ja määräsivät kunnon kuurin. Se ei kuitenkaan tehonnut millään lailla, vaan Manu alkoi haista oudolle eikä mikään ruoka kelvannut. Viimeisenä keinona yritettiin jotain kissoille määrättyä lääkettä, mutta kun sekään ei auttanut, piti raas karvapallo päästää kärsimyksistään.

MANU 17.4. - 20.12.2012

Olet ikuisesti sydämessäni, pikkuinen ♥

Tuli tippa linssiin tätä kirjoittaessa..

Mini asui noin vuoden päivät yksin, kunnes elokuussa 2013 päätin ostaa rippilahjaksi saaduilla rahoilla Minille kaverin. Eräällä kotikaupunkini myyntipalstalla mainostettiin kahta myytävää marsua, joista toinen vei oitis sydämeni. Aneltuani porukoilta ostoluvan äiti otti yhteyttä kasvattajaan ja elokuun loppupuolella haimme Jaren kotiin.

Jare oli myynnissä nimellä Amppari, mutta halusin vaihtaa sen, koska se ei mielestäni oikein kuvannut pikkuherraa. Kotimatkalla mietittiin äidin kanssa ties mitä vaihtoehtoja. Olimme hetken Mantelin ja Justuksen välillä, kun radiosta kajahti soimaan Cheekin biisi ja äiti päätti että se on Jare Henrik Tiihonen II :D

Jare

Jare on osoittautunut hyyyyyvin dominoivaksi ja itsepäiseksi persoonaksi. Jos ruokaa ei kuulu herran haluamassa ajassa, alkaa hirmuinen kuikutus ja häkissä ryskääminen. Rapsuttelu ei ole herran mieleen ja syliin ottaminen vaatii hyvää selkää ja nopeita käsiä.

Mini, joka vietti pienen paaston veljensä poismenon jälkeen, on rauhoittunut iän myötä ja on nykyään seurallinen ja rauhallinen poikamies. Ei tykkää syliin ottamisesta, mutta sylissä olosta nauttii.. Ihme otus :D

Mitä toivon elämältä?

Oman asunnon, mielellään kolmion, missä olisi tilaa isommalle eläinlaumalle, sekä rakastavan, hyvän miehen, joka suhtautuu suopeasti lievään hulluuteeni ja eläimiini :D Haluaisin myös hevosen, mutta se taitaa olla vähän hankalampi hanke..

Niin, ja tietysti:

Onnea ja iloa monta sataa kiloa.

Tämän blogin tarkoitus on seurata marsujeni elämää ja minun sopeutumistani lukion ihmeelliseen maailmaan. 

Hope you like it~